maanantai 12. tammikuuta 2015

Ekat kisatunnelmat ja vähän muutakin

Niin se starttasi kisakausikin joulun alla edellisvuoden tapaan Kivijärven kinkkupilkeillä Arpelassa. Tiedossa oli, että kala on pientä ja varusteet sen mukaiset. Tarkoituksena oli suuntailla edellisvuoden paikkojen tuntumaan, josta Jari sai hieman paremman tuloksen, kun muut autokuntalaiset, mutta ei siitä tullut taas mitään. Ensimmäinen kala tuli neljänneltä reiältä ja oli lupauksia herättävä 30 grammainen ahven, mutta sen jälkeen kalaa tuli vain harvakseltaan ja sekin painoluokaltaan 10g. Edellisvuoteen verrattuna tulos ei montaa kymmentä grammaa parantunut, mutta jotain on sentäs opittu, kun kalamäärä oli kuitenkin aivan eri luokkaa. Edellisenä vuonna, kun sattui lähes kolmisatanen "bonussärki" joukkoon. Tulos nyt 495g ja sija 44/56, joten eihän se putkeen mennyt.

Joulun alla kävimme kokeilemassa kirjolohta kaverin istarilammelta ja syönti tuntui olevan hukassa. Leechiä, morria, lätkää, eikä millään mitään. Kaveri siinä sai muutamia ahvenia keskempää lampea, niin ajattelinpa alkaa sitten ahvenia pilkkimään ajankuluksi. Kairasin reiän noin 10m päähän ja heti oli ahven kiinni. Pudotin AV:n omatekoisella volframimorrilla varustettuna nopeasti takaisin ja hetken päästä taas siimaa vietiin. Kala tuntui jo hieman isommalta ja kehin siimaa varovammin ylös. Nopeasti kala olikin avannolla ja mikäs siellä näkyikään - kitukasvuinen kirjolohi! Morri näkyi olevan hyvin kiinni ja vedin kalan avantoon. Samalla tuli mieleen, että sehän oli ensimmäinen kirreni pilkillä, joten kalan pienuus ei enää haitannut. Painoa oli arviolta noin 400g, joten eihän siitä koko suvulle joulukalaa saanut, mutta kaverin äiti pääsi paistelemaan iltapalaksi. Ahvenia tuli vielä muutamia, mutta hämärtyvä ilta ajoi pilkkimiehet tulien ääreen.




Seuraavana päivänä kävimme Joonaksen ja Markon kanssa vanhalla tutulla Hookananlahdella kokeilemassa ahventa, mutta eipä sitäkään löytynyt syömäkaloiksi saakka. Kohtalaisen suuria särkiä löytyi joitain, mutta muutoin syönti oli heikkoa. Pakkasessa tahtoivat siimat ja näpit jäätyä ja taisipas net toukatkin jämähtää reisirasiassa, joten lähdimme lämmittelemään. Joulun jälkeen kävimme Alposjärvellä mökillä katsomassa ovatko putket kuinka jäässä ja pitihän se pilkilläkin käydä kokeilemassa -26 asteen pakkasessa. Syöttiäkään ei ollut muuta kuin jäätyneet toukat, eikä sentään kalatta jääty kun 20g särki nousi morrin saattelemana. Tämä oli sen verta xtreme-pilkintää, että ei siellä puolta tuntia pitempään viihtynyt.

Uuden vuoden jälkeen Masa tuumaili, että lähdetään käymään Vimpelin kirjolohipilkeissä, joten piti suunnata Seinäjoen Motonettiin ostoksille. Mukaan tarttui Moran Nova 160mm koossa ja tätä pääsi testailemaan sitten 3.1. Muutaman reiän sillä porailin ja kyllähän se vain nätisti ja keveästi pyöri. Ei mikään hukkaostos ensituntuman perusteella. Itse kisassa ei sitten muuta tapahtunutkaan, kuin yksi tärppi musta-oranssissa epoksiperhossa ja muutoin munat pataan. Hannu sai sitten tapahtumia muidenkin edestä ja 4 ylös saakka. Tärppejä olikin sitten puolenkymmentä. Vaikutti siltä, että omat kapistukset olivat joko liian suuria tai väärän värisiä. Tästä kimpaantuneena viikon aikana tulikin tehtyä muutama pienempi leechi 4,5mm volframipallosta tehtyyn runkoon. Värejä tuli oranssina, valkeana, vihreänä ja vähän pinkkiäkin tuli pariin tekeleeseen. Näitä sitten uiteltiin Suurjärvellä Kristiinankaupungissa 10.1. Alku oli hiljaista, mutta Masan morrin koukun katkettua alkoi toiveet heräillä. Ei kauaa, kun siiman päässä töksähti ja kohta Jontun rulla pyörähti tyhjää vetäen siimat sykkyrälle. Arvelin kalan kadonneen ja vedin siimaa ja sieltähän nousi avannon reunalle noin kiloinen kirre leechin karvoissa roikkuen. Eipä siinä ehtinyt mitään tehdä ja kala morjensti ja lähti. Muita tapahtumia ei itselläni ollutkaan, mutta olihan se mukava nähdä, kun jotkut saivat kunnon kaloja.


Kalastuksen lomassa myös perhojen tekoa on ollut viime päivinä runsain mitoin ja illat tahtovat venähtää runkoja maalatessa ja karvoja kieputtaessa koukkuihin. Väliin tuli tinailtua muutamia volframiaihioita "teardropeista" ja "predatoreista" ja värikoukkujakin on nyt joitakin odottamassa niitä "isoja" ahvenia. Joitakin normipilkkiperhojakin on tullut sidottua vaihtelun vuoksi. Eiköhän net rasiat siittä vielä täyty ennen kevään kuumaa pilkkisesonkia... Tulossa on myös osio morreista välilehtiin, kunhan tässä ehtii ja ehkäpä myös joitan kuvasarjoja pilkkikapistusten teosta. Joten ei muuta kuin palailemisiin!